tiistai 28. huhtikuuta 2015

Lautaset ja lasit (tulee lisää kun ehditään kuvata)

No huh, huh, nyt alkaa tulemaan :)

Alotetaanpa vaikka lautasista,
rakastan lasilautasia jos se ei ole vielä jollekulle selvinnyt :) yli kaiken, mun mielestä keraamiset lautaset voi vaikka kuolla sukupuuttoon, no ei vainenkaan, joku tykkää niistäkin.
Hyvin usein teemme juhlakattauksen Anni-Pauliinan Kehrillä, koska niitä on eniten.




Kotimaiset Julia- lautaset. Riihimäen lasin Kotilasi-sarjaa.
Pienempi on normi ruokalutasen kokoinen. Isompi on jätti, 35cm halkaisijaltaan,
nää on todelliset pitsalautaset. Isoja on kertynyt 3, pieniä on vain yksi.
Näiden tekijästä on kiistelty palstoilla, jopa Helena Tynelliä on ehdoteltu, tiedä häntä mikä on totuus mutta todella upeat on. Pienemmän ostin eurolla ja isommista olen maksanut korkeimmillaan 4€/kpl. On näkynyt myös 25-30€ hintoja tolle isolle, haloo, kirpputorilla,
ei tää mikään harvinaisuus ole, ainakaan vielä.





Näiltä EI voi syödä lihaa.
Ihanaiset kalat: Tarjoilu-, ruoka- ja leipälautanen.
Ranskalainen Arcoroc valmistaa näitä ja mm. Robbari myy, just nyt en tiedä onko valikoimissa mutta on ollut. Harvakseltaan on näkynyt myös vihreänä.
Nää vaan on niin kauniita, meillä syödään aika paljon kalaa ja näillä saa tosi kauniin kattauksen, Mikan pravuuri on venäläinen kulebjaka, joka on lohipiirakka.

Olen kerännyt näitä jo monta vuotta. Moni on jo saanut lahjaksikin sarjan jossa on 1 iso, 6 ruokalautasta ja 6 leipälautasta, sitten etsin pakettiin vielä tilli-aiheiset lautasliinat ja kalamaustepurkin ja sellofaaniin kun pakkaa kauniin nauhan kanssa, avot, kyllä on nättiä ja hyvä lahja.
Alle euron pitää yksi lautanen maksaa, että lähtee miun matkaan, iso on kalleimmillaan ollut 3€. Ainakin 30 ruokalautasta olen ostanut ja tälläkin hetkellä on kotona 3 isoa ja 10 pientä sekä niille leipälautaset :) ja jokaikinen kirpputorilta.



Tässä vielä lahjaksi saamani kalakulho.
Tällaisen olen nähnyt kerran myös sinisenä.


Ranskalainen Arcoroc on maailman suurin ammattikäyttöön tarkoitettujen lasien tuottaja. Valikoimista löytyy laseja joka tarpeeseen.
                                       www.arcoroc.com


Lasistot
: Tykkään vaihdella astiakaapin lasistoja vähän väliä





Tällä hetkellä on käytössä nämä, 
koska kesä tulee ja vihreä on kesän väri.
Nämä ovat ne vanhat viola-juustolasit, jotka on jo tuolla nostalgiaosiossakin. Mulla on näitä 25 ja kaikki tietty kirppareilta 
1-2€ hintaan, ei näitä muualta saa (paitsi tietysti huutonetistä tai tori.fistä) 





Kaunis korkea koboltin sininen Brasilialainen lasi.

Nämä otan aina käyttöön viimmeistään kun itsenäisyyspäivä lähestyy :) ja joulun yli mennään näillä.
Kirppikset pullollaan näitä, kirkkaan lasilautasen kanssa saa kyllä ihanan isänmaallisen itsenäisyyspäiväkattauksen.

Siskoni tykkää sininisestä lasista joten olen myös hänelle keränny tusinan sarjan. Kotona tällä hetkellä 20.
Alle euron pitää maksaa että otan ja nyt en enää muutenkaan ota, koska sarjat on täysi. Näissä on myös paljon sävyeroja, sellanen vähän liian vaaleaksi jäänyt ei todellakaan miellytä mun silmää, kobolttilasi pitää olla koboltti, siitä ei niin vaan katsellakaan läpi. Johtuu varmaan siitä että oon ollu Karhulan lasilla töissä sillon kun siellä alettiin viimeisen kerran ajamaan kobolttilasia. Juuri uunista ulos tullut oranssina hetken hehkuva kobolttipullorivistö on kaunein asia maailmassa <3.
Nyt ei ole enää koko Karhulan lasia, tuotanto on viety Viroon, häpeä Owens-Illinois.

No mutta, ruskea lasisto multa puuttuu. Epätoivon vimmalla sitä etsin. Sen vois tietenkin rakentaa tuosta toisesta viola juustolasisarjasta mutta pahatun kauan tulee kestämään, koska mulla on nyt niistä 3 ruskeaa ja ne on löytynyt vuoden välein. Jos tahti jatkuu samana sarja on valmis 17 vuoden päästä :) Kun on nelihenkinen perhe ja astianpesukone, se tarvii sen parikymmentä lasia että aina olis puhtaita. Meillä ei käy kone ihan joka päivä.

Anne

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Ikonit

Ikoni on ortodoksiseen jumalanpalveluselämään liittyvä kuva. Se voi esittää Kristusta, Jumalanäitiä, pyhää ihmistä, enkeliä tai jotakin kirkkovuoden juhla-aihetta.

Ikonin tärkeä tehtävä on auttaa keskittymään rukoukseen. Ikoneja ei palvota, mutta niitä kunnioitetaan niihin kuvattujen pyhien takia. Ikoneja käytetään sekä kirkoissa että kodeissa.
Ensimmäisen ikoni löytyi pari vuotta sitten Kuusankoskelta Eeron kirppikseltä , joka sittemmin on lopettanut Kuusaalla ja siirtynyt Jaalaan Herttareetin tiloihin. Se oli tämä kiiltävä Kristus-ikoni, jota peittää riisa, maksoi silloin 13€ ja minusta se oli halpa.
Tosi kaunis, siitä se innostus sitten lähti


Riisa
on ikonia peittävä ja suojaava koristeellinen metallivaippa, jonka alta ikonista näkyy vain tiettyjä osia, kuten henkilöiden kasvot ja kädet.




Nämä kaksi on ostettu Kouvolalaisesta taideliikkeestä.
Nämä eivät ole varsinaisesti ikoneita vaan ainoastaan postikortteja kauniissa kehyksissä mutta ostin ne sitä varten, että oppisin tunnistamaan erilaisa ikoneita, kun kerran asia alkoi kiinnostamaan. Ajattelin, että korvaan ne sitten joskus oikeilla ikoneilla. Nämä maksoivat kympin kappale, jäähän niistä sitten kauniit kehykset. 
Nämä ovat Jumalanäiti -ikoneita.
Vasemmalla:
 Vladimirin Jumalanäiti -ikoni kuuluu Hellyyden Jumalanäidin ikoneihin, venäläinen.
Muistopäivät kesäkuun 23., elokuun 26. ja toukokuun 21.
Oikeanpuoleisen selvitystö on vielä kesken mutta kyllä sillekin vielä nimi löytyy.




Tämän ostin viime kesänä Valamon luostarista Heinävedeltä. The Holy family



 Kuusaan kirpparilta viime kesänä, maksoi 5€.
Äidillä vertavuotava poski, näin jo jonkun nimenkin tälle mutta päivitän sen myöhemmin.


Pikkuiset matkaikonit on sananmukaisesti tarkoitettu matkalle mukaan :)
Ne voidaan sulkea etteivät naarmuunnu laukuissa ja perille päästyä taas avata vaikkapa yöpöydälle. Kiva idea. Pienemmän sain sukulaiselta, isomman ostin kirpparilta 2€:lla.








Eteisen seinällä on vielä tällainen pieni kolmikko.
Ylimpänä joku Jumalanäiti -ikoneista, ei vielä tietoa mikä.

Keskellä joku "Pyhä", selvitetään.

Alhaalla pyhittäjät Sergei ja Herman Valamolainen.
Laatokan saaressa sijaitsevan Vanhan Valamon luostarin perustajat.



Anne

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Meiän lemppari Nanny Still


Nanny Still McKinney
(31. 7. 1926 Helsinki – 7. 5 2009 Bryssel, Belgia) oli suomalainen lasitaiteilija.
Suomen taideteollisuuden kulta-aikana 1950-luvulla Still kuului muotoilun suuriin nimiin.


Still valmistui Taideteollisesta keskuskoulusta (nykyisestä korkeakoulusta) Metallitaiteen osastolta vuonna 1949. Samana vuonna hän voitti Riihimäen lasin pohjoismaisen muotoilukilpailun, jonka ansiosta hänet palkattiin töihin tehtaalle. Hänet tunnetaan parhaiten juuri näistä, Riihimäen lasille tekemistään töistä. Tehtaalla hän suunnitteli sekä taidelasi- että käyttölasiesineitä. Still työskenteli Riihimäen lasitehtaassa 1970-luvulle saakka, jolloin Riihimäen tuotanto siirtyi käsityövaltaisesta puhalluslasitekniikasta automatisoituun tuotantoon.


Still avioitui vuonna 1958 amerikkalaisen George McKinneyn kanssa, ja he muuttivat vuonna 1959 Brysseliin. Hän jatkoi Belgiassa asuessaan edelleen taiteellista uraansa suunnittelemalla esineitä Rosenthalin tehtaan lasinpuhaltamolle.

Monipuolisen uransa aikana Still suunnitteli lähes kaikkea koruista paistinpannuihin. Pariisissa vuonna 1956 järjestettyyn näyttelyyn suunniteltu, kristallista hiottu taidelasiteos Turmaliini kuuluu hänen luonteenomaisiin töihinsä. Tunnettuja hänen Riihimäen lasille muotoilemiaan lasisarjoja ovat Harlekiini, Flindari, Grapponia ja Kehrä. Rosenthalille 1990-luvulla suunnitelluista töistä voi mainita esimerkiksi Samoa-sarjan maljakot.

Still sai ansioistaan Pro Finlandia -mitalin vuonna 1972.



Äiti huusi mulle huutonetistä kolmella kympillä tämän Kehrä-sarjan kahvikaluston  kuudelle hengelle jo monta vuotta sitten.
Kahvikupit ja lautaset, pullalautaset, sokerikko ja kermakko sekä jalallinen kakkulautanen.
Pienet kynttilänjalat, tuikkukippo ja hyasinttimaljakko ovat löytyneet kirppareilta.

Ruokailusarja on kokonaisuudessaan keräilty yksitellen kirpputoreilta :)
Isot tarjoilulautaset, ruokalautaset, kolme erilaista lasisarjaa, isommat kynttilänjalat, jälkiruokamaljat ja pari isoa maljaa.

Kehrän maljoissa on huomattavaa se, että sekä isot että pienet jälkiruokamaljat saattavat olla huomattavan vinoja eli toiselta laidaltaan matalampia, se EI ole vika vaan sarjan ominaisuus, kaiken ei aina tarvi olla täydellistä :)


Meidän hintoja näille:
pienet kynttilänjalat ei maksa juuri mitään, joskus saa 20 sentillä, isommat 2€/kpl, tuikkukipot 2€, maljakko 3€, isot lautaset 3-4€/kpl, ruokalautaset 1-2€/kpl, isot maljat 3€, jälkiruokamaljat 1-2€/kpl, lasit yleensä euron kappale, kalliimpiakin on mutta niitä ei oteta:)




Tässä kuvassa nuori Nanny Still pitelee suunnittelemaansa Stella Polaris -koristepulloa. Äiti on kerännyt tätä sarjaa jo neljä vuotta. Kaikki muut on mutta ruskea pullo puuttuu. Yksi on ostettu vanhan tavaran kaupasta Karhulassa, muut on huudettu huutonetistä.
Näitä näkee niin harvoin kirpputoreilla.
Värejä on kuusi; sininen, keltainen, kirkas, vihreä, hiukan lilaan vivahtava vaaleamman sininen, sillä on oma nimi, neodymi ja sitten ruskea, jolla on myös nimi amber.


(kuva Googlen kuvahausta)





Tässä vielä kuva äitin pulloista

Anni-Pauliina

Puolen päivän kieppeillä kirppiskierrokselle.
Sain Mikan mukaan maksumieheksi :) Centtilä-Ruukinportti-Kuusaan kirppis eli normi viikonloppukierros.




Tää vaan on niin tätä. Kun aloin kerätä näitä lupasin perheelleni että VAIN mustavalkoisia. Kattokaa nyt tota naamaa, Centtilän hyllyllä huusi hän. En päässy ohitte kun huusi niin kovaa: "myö halutaan kotiin" Mie oon vielä niin lyhyt että tuijotti hyllyltä suoraan mun silmiin.
Ei hitto, hei, ei nää oikeesti puhu.
No, nyt niillä on oma Ku Klux Klani- luola uudessa hyllyssä kamujen kanssa. 2€ pariskunta kustansi.



Centtilä tänään aivan mielettömän täynnä ihmisiä, ei meinattu saada edes autoa parkkiin. Sadepäivä näillä kulmilla ja se näkyy heti kirppareilla, ei muuta tekemistä sunnuntaina eikä ulkonakaan voi sateella mitään hommailla.
Centtilä on Kouvolan uusin kirppari, avattu maaliskuun alussa entisen autoliikkeen tiloihin eli tilaa piisaa ja valoa, yli 200 pöytää ja kahvila missä voi nautiskella kermakahvit berliininmunkkien kera pyörivissä nojatuoleissa istuskellen, mitä muuta enää voi kirpparilta toivoa? EI MITÄÄN !!!
Olenkin hehkuttanut, että on 100 km säteellä paras kirppari ja kauppa käy hyvin, ystis teki just yli tonnin tilin kolmelta viikolta. EI turha, ei turha.


Centtilästä myös, 3,90€ toi suurin näistä.
Samaa sarjaa kuin tuo äskettäin löytynyt pari. 
Englantilaisia. 
Lasista vaan pystyn lukemaan että on nuorempi kuin nuo pienet.



                         
Ja vihdoin ja viimein löytyi tämä mustarenkainen lasi (0,70€) on näköjään harvinaisin näillä kulmin. Nyt on tämäkin sarja täysi. Lontoon Olympilaisia varten suunniteltu sarja 2012.
Silikonirenkaat. Laseja on kuitenkin kuusi, yksi rengas on valkoinen, varmaan sillä joku merkityskin on, ei ole vaan mulle vielä auennut mikä :)






Viimeisin vaan ei vähäisin löytö tänään Ruukinportista.
Anni-Pauliinan Kehrä-sarjaan pari jälkiruokakulhoa lisää, nyt niitä on 12.
Euron kappale mikä on ihan kiva hinta, ellei paras.
Vähänkö hymyilyttää :) :)

Anne

Paulin pankit


Jaahas, talo hiljeni,
perhe nukkuu, teenpäs vielä toisen postauksen tähän lauantai iltaan :)





 

Tällaisia ihania pankkeja on harvakseltaan löytynyt ja mun mielestä juuri nämä kolme nimenomaan Kuusaan kirpparilta. Hinnat 1-2€.
Nää ovat englantilaisen Churchillin makeistehtaan makeispakkauksia, jotka sitten tyhjennyttyään toimivat pankkeina. Aivan mahtavat värit ja kohokuvioinnit ja esim. toi puhelinkopissa oleva tyttö näkyy molemmilta sivulta sivukuvana niin kuin nyt luonnossakin olisi. Peter Panin kanssa Big Beniä kiertää muutakin porukkaa lentämällä. Samoin bussissa istuva porukka näkyy joka kantilta.
Tässä heidän sivustonsa: http://www.churchills-confectionery.co.uk/









Tää hemmo ei ole enää Churchillin mutta jotain linnaa hän siinä nyt todennäköisesti vartioi. Kannessa on ollut etiketti mutta siitä ei saa enää selvää. Ilolla otan vastaan jos jollain on tietoa mitä tässä on ollut ja kuka valmistanut :) Ruukinportista viime viikolla eurolla.






No, aina patistetaan että pitää säästää.
Tässä on meidän säästöt. Kaikki pötköt täynnä ja ketjussa olevan lukon avain hukassa :)
Hauska vekotin, painaa paljon kun on täynnä.
Ostin joskus parilla eurolla Kotkassa asuessamme.














Tässä vielä pari Churchillin ihanaa kukka-aiheista makeisrasiaa. Nämä eivät enää ole pankkeja mutta tosi kauniit kohokuviot näissäkin. Mie en vaan voi olla ottamatta jos kerran eurolla saa tällaset purkit.
Täytän ne karkilla ja joku saa ne sitten lahjaksi, joskus.



jaahas,
sunnuntai on jo pitkällä, huomenna jatketaan
HYVÄÄ YÖTÄ !!!!

Anne

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Ensimmäinen lauantai kuukausiin kun en käynyt kirpputoreilla.
Nyt oli tärkeää saattaa pitkään roikkuneet "rojektit" loppuun ja valmistahan siitä tuli :)


Puolen päivän aikaan soi puhelin, äiti oli lenkillä Kettumäellä ja hälytti Anni-Pauliinan sinne kameroineen, kuvamaan nämä ihanuudet.
Viikon on vahtinut niiden avautumista ja tänään ne olivat valmiit !!!!

Hyvät naiset ja herrat, mina damen och herrar:

Kangasvuokko
(Pulsatilla vernalis, aikaisemmin Anemone vernalis) on ainoastaan Euroopassa tavattava kylmänkukka. Suomessa laji on suuresti harvinaistunut ja se on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella.
Väittääkö joku vastaan jos sanon että on kyllä Suomen kaunein.


Mutta sitten ne rojektit; vihdoin ja viimein saatiin seinälle tämä hylly jota olen työstänyt kuin iisakin kirkkoa. Vuosia sitten Sunilassa sain tämän ystävältä, oli likainen ja vähän huonossa hapessa, hioin ja maalasin, hioin ja maalasin ja nyt siinä asuu sirottimia, mukeja ja kirppikseltä löytämäni lapsuudenaikainen teekalusto. Kotona meillä oli kuppeja muistaakseni puolitusinaa mutta tässä sarjassa oli vain kaksi kelvollista kuppia jäljellä, joista toisen parin pistin tähän näytille.





Lomotkin saivat nyt oman yksiönsä :)









Meillä oli kotona aikoinaan tällainen teekalusto mutta vuosien saatossa katosi jonnekin. Äiti ei oikein tahtonut muistaa mistä nämä meille hankittiin, epäili että olisiko olleet ensimmäisiä Hobby Hallin tilauksia mutta ei ollut varma, kuitenkin joskus 70-luvun alussa. Kiinalainen leima on pohjassa. Kultaukset tosi hyvin säilyneet, ei ole astianpesukoneessa näitä käytetty, tietysti vain jonkun vitriinissä seisoneet ja nyt kevätsiivouksen yhteydessä raukat kirpparille lempattu. Milloinkaan aikaisemmin ei ole vastaani tullut,
pari viikkoa sitten tuli Ruukinportissa ja maksoin kaikista yhteensä 5€ eli ei paha :)


Toinen rojekti oli tämän ikkuna hyllykön valmiiksi saattaminen, meillä on puolipyöreä veranta ja nyt yksi neljästä ikkunaparista on "peitetty" lasilla.
Oikealla Anni-Pauliinan Cola-lasi kokoelmat ja vasemmalla sekalaista maljakkoseurakuntaa.
Kuva on vähän vaalee mutta uusin sen myöhemmin.


Anne

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Minun mukini!


En ole nyt kolmeen päivään käynyt kirppareilla, apua!
Mutta senkin takia ajattelin esitellä teille hieman minun aikaisempaa niin kutsuttua kahviastiastoa, joka kuitenkin koostuu pelkästään mukeista :)

Uusin löytö on viime sunnuntailta ja se on tämä ihanan iso Starbucks-muki Centtilästä.
Hintaa oli 6€ eikä mulla ole tapana maksaa niin suurta summaa mistään, mutta tämä taisi olla sellainen must have!
"Careful, the beverage you're about to enjoy is extremely hot."

Nämä löytyivät myös Centtilästä hintaan 1€/kpl.
Ja näille löytyi myös parit, jotka pulittivat meiltä saman hinnan...

Tässä! Näistä mä juon monasti teetä.
Musta se on vaan niin väärin, jos mukin kyljessä lukee vaikka coffee ja menen kaatamaan siihen teetä. Ei, ei ja vielä kerran ei :D Teemukit teelle ja kahvimukit kahville piste.
No, lukeehan se noissakin mukeissa, mutta se on niin pienellä, ettei haittaa!

Nämä puolestaan ovat hieman vanhemmat löydöt Kuusaan kirpparilta ja näillä hintaa oli muistaakseni 0,80€/kpl eli aika edulliset :) Parhaan ystävän kanssa juodaan näistä aina kahvit, paljon mukavampi juoda, kun mukit mätsäävät!

Sitten on vielä hieman tätä sekalaista kansaa, joille ei ole vielä löytynyt pareja.
En nyt tähän hätään muista, mistä nämä löydöt ovat, mutta näilläkään ei ollut hintaa kuin 0,80€/kpl. Oikean puoleisesta juon joka ikinen ilta teetä, muki on mukavan laakea, joten tee jäähtyy nopeasti :)

Viimeinen löytö on Kuusaan kirpparilta ja se maksoi 1€. Tästä äiti yleensä iltaisin nautiskelee teensä!

Anni-Pauliina

lauantai 18. huhtikuuta 2015

NOSTALGIAA JA LAPSUUSMUISTOJA 1

Kermapullo 1€, maitopullo 2€
Muistatteko nämä ihanat pullot?
Nämä lasipullot olivat Suomessa käytössä vuodesta 1956 vuoteen 1967.

Pohjassa K siis Karhulan lasi.
"1960-luvulla karjatiloja ja meijereitä oli suuri määrä tasaisesti joka puolella maata, jolloin kuljetusmatkat olivat lyhyitä. Maitotuotteetkin olivat silloin lähiruokaa. Vaikka litran lasipullo on painava, niin lyhyillä kuljetusetäisyyksillä sillä ei ollut niin suurta merkitystä. Kerma myytiin samankaltaisessa 2 dl:n lasipulloissa. Silloin ei ollut yhtä laajaa valikoimaa maitotuotteissa kuin nykyään, kulutusmaito kattoi myynnistä suurimman osan. 1960-luvun puolivälin jälkeen irtomaidon myynti kaupoissa lopetettiin ja pullotkin poistuivat valikoimista." 

Yleensä valmistaneen meijerin nimi löytyi alumiinisesta korkista, 
muutoin pullot olivat kaikilla samanlaisia.

Tekstin nappasin Lasinkeräilijän blogista, kun en itse tuon paremmin osaisi asiaa kertoa.

Vasen kuva on MuseoFinnan sivulta, siinä näkyy tuo alumiinikorkki.
Kotonahan näissä käytettiin sitten tuota valkoista muovista läppäkorkkia, joka sopi myös siihen isoon vaarinkaljapulloon

Lisäys 10.1.2016 kermaa pakattiin myös yhden desin pulloihin, kuvassa oikealla. 
On selvinnyt myös se, että 2 desin pulloon pakattiin sekä kermaa että maitoa, kermaa kauppoihin myyntiin ja maitoa lapsille kouluruokaloihin :)

**********

Entäs nämä? Vanhat Viola-juusto lasit <3. 

Viola-sulatejuustoa on myyty ainakin neljässä erimuotoisessa lasissa.

"Viola on Valion rekisteröimä tavaramerkki, jolla on vuosikymmenten aikana myyty erilaisia sulate- ja tuorejuustoja sekä valmiskeittoja. Levitettävä Viola-sulatejuusto tuli markkinoille 1934 Valio Koskenlaskijan seuraksi. Violan tunnusmerkkinä ollut Viola-tyttö on koristanut pakkauksia vuosikymmenten ajan."

Vasemmalla olevia verkkokuvioisia laseja oli nämä kolme väriä. Nämä kirppareilla yleensä 1-3€ kipale. Valmistaja Karhulan lasi 60-70-luvulla. Muistan myös lapsuudenkodista, että äiti keräsi tyhjät juomalaseiksi.

Oikealla olevia mulla on 25kpl, ne on meillä nyt ihan käyttölasistona. 
Näitä olen kerännyt kauan. Myös näitä äiti keräsi juomalaseiksi :) Joillaan foorumeilla sanotaan näiden olevan Riihimäen lasin tuotantoa mutta pohjassa on kuitenkin K, "tuohon aikaan oli tehtaiden välillä sovittu jako, että värillinen pakkauslasi tehtiin pääosin Karhulassa, ja kirkas Riihimäen Lasissa" siis Karhulan lasi ja 70-luku. Tuolla alimmaisena olevassa lasimuseon kuvassa näkyvät molemmat.



Tähänpäs laitankin kuvan toisesta lasista, 
johon tää kotimainen Karhulan Viola kuulemma tuolla palstoilla sotketaan.
Tämä lasi on amerikkalaisen Anchor Hockingin Soreno avocado.
Tosta linkistä kun katselee kuvia niin ymmärtää mistä toi nimi on tälle sarjalle keksitty.
Tämän yhden ostin Ekomaasta ihan vaan verratakseni näitä ja kyllä ne melko samanlaiset on, varsinkin vihreänä.


https://www.etsy.com/market/soreno_avocado

  





**********










Riihimäen lasin vanha siirappipullo, vertailun vuoksi kuvassa myös ylimmäisessä kuvassa oleva kermapullo. Tässä oli tuo toisessa kuvassa näkyvä oranssi muovikorkki ja tuttu etiketti, jossa Suomen Sokerin logo. Ekomaasta eurolla.


Oikean puoleinen kuva napattu Googlen kuvahausta


**********


Karhulan lasin valmistama Jalostajan mehu-/ketsuppipullo ja  sinappilasi.


Näistä on palstoilla käyty joskus kovaa vääntöä kenen ne ovat. 
Ovatko Tapio Wirkkalan vai Väinö Paasosen?
Designlasi. com. sivustolla on kuitenkin selvitetty tämäkin ongelma ja se menee näin: "Suunnittelija Väinö Paasonen, suunnitteli jonkin verran teknokemian pulloja ja muuta pakkauslasia Karhulan lasitehtaalla. Hän toimi myös Tapio Wirkkalan luonnoksien puhtaaksipiirtäjänä Karhulassa. Hän laati lopulliset työpiirustukset muotteja varten ja laski myös esim. ketsuppipullon tilavuuden, muottimestarina toimi Heikki Jänkävaara". 
Lopputulos on siis se, että nämä ovat Väinö Paasosen suunnittelemia.







(Kuva Kaisa Koiviston kirjasta Kolme tarinaa lasista)





"Sinappilasin, hillopurkin ja tomaattisosepullon oli vuonna 1960 tilannut Paulig Oy A-studiolta, jonka muotoilijana ja suunnitelijana Tapio Wirkkala  toimi."  -näin sanottiin jossain nettikeskustelussa.
Näissä piirrustuksissa puhutaan kuitenkin mehukaatimesta. 
Jos joku tietää tästä mehupullo/ketsuppipullo mysteeristä jotain, kertokaa, please !!!


Lisäys 16.12 Nyt olen varma, että puheet ketsuppipullosta on puppua,
Tässä todiste siitä :) Marjatta mehua siinä on ollut.
"Marjatta säilöö puolestanne" :)
(Kuva Jarkko Suominen)

Vielä kuva lisäys 8.1.2016
klik 1. 
klik 2.

**********


Tässä vielä kuva Riihimäen lasimuseosta, jossa näkyy 4 erilaista Viola-lasia.
Keskellä tuo vihreä röpöpintainen, vasemmalla ruskea verkkokuvioinen,
edessä sekä oikealla että vasemmalla on tuo kartion mallinen, tämä on se lasi josta aina pastoilla väännetään kättä onko Kaj Frankin suunnittelema mutta ainakin hänen Kartio-lasinsa ovat huomattavasti paksumpia kuin nämä, näitä oli montaa eri väriä ja sitten vielä keskellä kirkas kierrekuvioinen lasi, myös Violaa
                                                     

Anne