tiistai 5. toukokuuta 2015

Kotimainen arvolasi 1

Iittalan Haraldin sarvi design by Valto Kokko 1984.

                                   
Minun mielestäni yksi kauneimpia lasiesineitä mitä koskaan on tehty mutta kuitenkin myös käyttöön suunniteltu =>Olutsarvi. Ensimmäiseni huudettu huutokaupasta 11€:lla monta vuotta sitten, loput ostettu kirppareilta,
isot 7 ja 9€, pienet snapsisarvet 5€/kpl.


 Tässä ovat ylpeyden aiheeni, värilliset Haraldit.
Tutustuin huutonetin kautta erääseen rouvaan, jolta huusin tuon puhtaan valkoisen sekä mustan (on erittäin tumman sininen). Kävimme sähköpostikeskustelua monta päivää, hänen miehensä oli ollut Iittalassa lasitehtaalla töissä ja nämä ovat hänen "ruokatuntitekeleitä" eli eivät koskaan ole olleet tuotannossa.
On todella hienoa omistaa jotain tällaista :)




Sitten kun oikein tosissaan lähetään ryyppyreissulle, napataan tämä kaulaan ja eikun baanalle :) 
pienenpieni Helka-sarvi myös Valton tekele. 
Tämän olen saanut lahjaksi hyvältä ystävältä ♥

Valto Kokko (s. 1933) on suomalainen muotoilija, joka suunnitteli valaisimia ja lasiesineitä etenkin Iittalalle.

Pohjois-Karjalassa syntynyt Valto Kokko opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa metallitaidetta vuodesta 1958 vuoteen 1961. Kokko suunnitteli 1960-luvun alussa muovivalaisimia lohjalaiselle Oy Plastex Ab:lle. 1960-luvun puolenvälin vaiheilla hän siirtyi Iittalan lasitehtaalle muotoilemaan yrityksen ensimmäistä valaisinmallistoa, joka esiteltiin 1966 Finnish Design Centerin Valomentti-näyttelyssä.
Iittalan valaisinosastosta mudostettiin vuonna 1971 oma yrityksensä, i-Valo.
Valto Kokko nimitettiin samana vuonna lasitehtaan visuaalisen osaston päälliköksi. Kokon oma käyttölasituotanto ajoittuu 1970-luvun lopulta vuoteen 1993, jolloin hän jäi eläkkeelle.

Kokon vuonna 1978 suunnittelema Otso-lasisto on valittu New Yorkin modernin taiteen museon kokoelmiin. Hänen muita tunnettuja esineitä ovat kullatut ja hopeoidut Eleglans-pallovalaisimet 1960-luvulta, suorakulmainen Saana-maljakko 1980-luvun alusta sekä jalalliset Avec-lasit.



Krouvi tuoppi design by Oiva Toikka 1973-1981

Kaikkien kapakoitten tuoppi/Kaikkien tuoppien ÄITI :)

Minulla on tällä hetkellä 5 isoa ja 3 pientä. Vuosien varrella isot löytyneet hiljalleen. Näiden hinta yleensä 5-6€.
4€ taitaa olla korkein hinta, jonka minä olen isosta maksanut.
Tuo pienempi on huomattavasti harvinaisempi kirppareilla. Huutonetissä pyydettiin kerran neljästä pienestä 90€. On se yleensä kalliimpi kuin iso mutta ei ehkä noin kallis.
Mulla on kyllä ollut ilmiömäinen tuuri noiden kanssa, olen maksanut jokaisesta vain 2€.
Harvoin juon olutta mutta jos juon, juon sen tästä pienestä Krouvista.



Oiva Toikka (s. 29. toukokuuta 1931 Viipuri) 
on suomalainen muotoilija ja keraamikko, joka tunnetaan ennen kaikkea lasisista linnuistaan.

Toikka valmistui Taideteollisessa oppilaitoksesta keramiikan osastolta vuonna 1956 ja kuvaamataidonopettajaosastolta vuonna 1960.
Hänen tunnetuimpia töitään ovat lasilinnut, "Birds by Toikka", joita on syntynyt jo kymmeniä erilaisia.
Toikka työskentelee Nuutajärven lasitehtaalla. Viime aikoina on lintujen rinnalle syntynyt sarja lasisia linnunmunia sekä aina vuoden tuotannossa oleva, lasinen vuosikuutio. Käyttölasien osalta Toikka on suunnitellut muun muassa 1960-luvulla Kastehelmi- ja Flora-astiaston sekä 1970-luvulla Pioni- ja Krouvi-sarjan lasistot. Hän on suunnitellut myös kankaita Marimekolle.
Toikka toimi vuosina 1956–1959 Arabia Oy:n muotoilijana, vuonna 1959 Taideteollisen oppilaitoksen opettajana ja sen jälkeen kuvaamataidonopettajana Sodankylässä vuosina 1959–1963. Hän on toiminut myös professorina Tukholmassa Konstfackskolanissa.
Toikka on saanut Kaj Franck -palkinnon, Prinssi Eugen -mitalin ja Pro Finlandia -mitalin. Vuonna 2003 hänet valittiin Taideteollisen korkeakoulun kunniajäseneksi.

Toikan puoliso oli lasitaiteilija Inkeri Toikka (1931–2009).



Tsaikka design by Timo Sarpaneva 1957

Tee-, glögi-, rommitoti-, konjakki- sekä Irish Coffee -lasi teräspidikkeellä 23 cl. 

Myyty myös yleislasina ilman pidekettä 

















"Kultainen tsaikka",
 myynnissä 90-luvulla.
Lyhdyt ja sokerikko/kermakkoparin olen huutanut huutonetistä, mutta lasit ovat kirppareilta.
Yleensä kultainen lasipari maksaa 25-30€. Näihin löysin kerran myös tuon alla olevassa kuvassa näkyvän kynttilänjalan, 3€.

Toi pidike on rainaa :)

Vetoketjun valmistuksessa hukkaan menevää leikkuujätettä kutsutaan rainaksi. 
Timo Sarpaneva käytti reiällistä metallijätettä mm. Tsaikka-lasin pidikkeessä.
Myös Pentti Sarpanevan useissa pronssikoruissa on käytetty koristeellista rainaa.



















"Hopeinen tsaikka",
 ainoa joka on yhä tuotannossa.
Kirpparihinnat hopeisille siinä 15-20€/pari. Näitä minulla on kahdeksan ja ne ovat kaikki kirpputoreilta.
Lisäksi olen tuurilla löytänyt nuo kynttilänjalat 2€/kpl. Tuo teline mukeille on myös kirpparilöytö 2€.
Nää on talvisin käytössä.


















Lila ja sininen tsaikka,
tuotanto lopetettu.
Näitä ei kirppareilla juurikaan näy, alkavat olla aika harvinaisia, huutonetissä kuitenkin jonkun verran näkyy, luulisin että sinisiä on enemmän. Näiden hinnat huutonetissäkin
30-40€/pari, jopa enemmänkin. Toi sininen on kyllä uskomattoman kaunis. Molempia on mulla vain yksi pari.




Punainen tsaikka
 
Joulunpunainen, tuotanto lopetettu, valmistettiin vain vähän -90 luvulla. Harvinaisin.
Tältä puuttuu pari, toista kaipailen, kiven alla oli tämäkin.







                       








Tsaikkalautanen, myytiin -90 luvulla kultaisen tsaikan kanssa. Ha,haa, näitä mulla on kolmisenkymmentä, kaikki ostan mitä halvalla löydän, koska tätäkään ei enää valmistetaja ja minähän olen löytänyt ja tuurilla :) yleensä 2€:n kappalehintaan. On ilmeisesti ihmisille aika tuntematon, "vaan" lasilautanen (varsinkin jos i-merkkikin on poissa)




Festivo- kynttilänjalat 1966
Timo Sarpanevan Iittalalle suunnittelema designklassikko on saanut muotonsa suomalaisesta luonnosta.

Muottiin puristettu kynttilänjalka. Kahdeksan eri kokoa.
Festivo-sarja muodostui hittituotteeksi ja siitä on tullutkin suomalainen jokakodin ikoni.
Mallien korkeudet: 80, 120, 150, 180, 215, 245, 280, 315 mm.
 Myhkyrää kutsutaan solmuksi :)
yksisolmuinen, kaksisolmuinen jne. Minulta puuttuu seitsemänsolmuinen.


Siniset Festivot v.1994


 20-vuotis Juhla-Festivo.
Pohjassa kaiverrus: 1967–1987 Timo Sarpaneva.
Erikoisempi, 4 solmuisen korkuinen, josta kaksi keskimmäistä solmua puuttuu.


Valkoiset luulasiset Festivot



Nämä eivät ole Festivoita vaan Senaattori-jälkiruokamaljat

Timo Tapani Sarpaneva (31. lokakuuta 1926 H:ki – 6. lokakuuta 2006 H:ki)
oli kansainvälisesti arvostettu suomalainen taiteilija ja professori, joka on ennen kaikkea tunnettu taideteollisesta muotoilusta. Hän toimi myös taideteollisuusnäyttelyjen suunnittelijana. Hänen mielimateriaalejaan olivat lasi ja metalli, mutta käytössä olivat myös muun muassa posliini, puu ja tekstiili.


Iittalan lasitehtaalle 1950-luvulla suunniteltu sarja i-lasi kuuluu suomalaisille tutuimpiin Sarpanevan tuotteisiin, siinä määrin se on vuosikymmenien ajan säilynyt yleisenä käyttöesineenä suomalaisissa ruokapöydissä.
Myös Iittalan tunnettu logo, i-kirjain punaisessa pallossa, on hänen suunnittelemansa.
Hän sai lukuisia palkintoja ja kansainvälisiä tunnustuksia ja palkintoja, mm. Lunning-palkinnon 1956. Hänet palkittiin vuonna 1958 Pro Finlandia -mitalilla. Vuonna 1976 hänelle myönnettiin professorin arvonimi.

Anne

2 kommenttia:

  1. Minun uniikki Haraldin sarvi on kanssa huiloo puhallus, melki samanlainen kuin sinun monivärinen. Korkeus on 26 cm. Kuvaa en tähän saanut liitettyä :) . Jos haluat kuvan, niin kirjoita s-postiini: mikaolavi.kiuru@gmail.com, tai sitten facebook on myös hyvä kuvien lähetys paikka, jos on kaveri.
    Terveisin / Mika Kiuru

    VastaaPoista
  2. Ai että nuo värilliset Haraldit on hienoja

    VastaaPoista