Seinävaatteet

Nytpä keräänkin kasaan meidän kodin seinävaatteet :)

Tässäpä on seinävaatteiden kuningatar. 

Mammaltani saatu ryijy, ei siis kirppisostos mutta vahvasti tähän ryhmään kuuluva. 

Äidin äiti päätti ennen kuolemaansa, että ostaa ryijyt molemmille tyttärilleen ja heidän tyttärilleen. 
6 ryijyä osti :)

Tän nimestä mulla ei ole varmuutta vielä, muistan että äiti sanoi nimeksi "Tulet" mutta Huutonetissä on nyt just myynnissä samanlainen nimellä "Pusta". Mitat 160x110cm.

"Ryijy on pitkänukkainen villainen peite, jota nykyisin pidetään lähinnä seinällä koristeena. Sana ryijy tulee muinaisskandinaavisista sanoista "ry" tai "ru", jotka tarkoittavat takkuista ja karkeaa. Ryijyjä voidaan valmistaa kahdella tavalla: kutomalla kangaspuissa tai ompelemalla nukat valmiiseen pohjaan. Ryijy koostuu loimi-, kude- ja nukkalangoista."

Wikipedia kertoo lisää mm. ryijyn historiasta

Tässä Seijan loistava löytö Vienon kammarilta meidän eteiseen. 

Aivan ihana pikkuryijy, vai osaako joku käsityöläinen kertoa miksi tätä kutsutaan. 

On tehty villalangasta kuten isokin ryijy mutta huomattavasti lyhyemmällä nukalla ja jonkunlaiselle juuttipohjalle. Mitat 100x70cm. Maksoi 6,50€

 Anni-Pauliina halusi huoneestaan mustavalkoisen, (tosin jouluna se on musta-punainen ja pääsiäisenä musta-keltainen) viime kesänä löysin Kuusaan kirpparilta tällasen seinävaatteen, joka sopii sinne kun nenä päähän. Mitat tälle 110x80cm. Maksoi ihan kaikki 2€. Hanhisalon Kutomo, Alajärvi 

Laitan tähän väliin tän raanun määritelmän vaikka ylläoleva ei olekaan raanu.

Tiedän kyllä mikä on raanu ja Karjalan raanua metsästän :) 

Iskä oli syntyjään Kivennavalta ja miekin just liityin Kivennapaseuraan :)

"Raanu on perinteinen suomalainen seinätekstiili, jota on aiemmin käytetty myös peitteenä.

Raanun materiaaleina käytetään esimerkiksi puuvillaa (loimessa) ja villaa (kuteessa). Villalangoissa on olemassa erityisiä raanulankoja, jotka ovat ohuita ja kertaamattomia. Raanun sidoksena on ripsi ja kudelankojen väriä vaihtamalla saadaan a ikaan erilaisia vaaka- ja pystyraitoja, joista kuviot muodostuvat. 

Vanhimmat tiedot raanuista ovat peräisin 1600-luvulta."

No, tämä on hankittu vuosia sitten pääsiäisen alla Karhulan Ekotallista 2€:lla.
Muistan vieläkin, että lapussa luki "pöytäliina", 

tankokuja kuitenkin on yläreunassa ja pääsiäiseksi laitan tän aina seinälle.

Viime joulun alla löysin tän Kuusaan kirpparilta 3€:lla. Aihetta ei varmaan tarvi sen kummemmin sanoilla kuvata :) Minusta on ihana ja sopii sinisävyiseen kotiin. Onkohan tää joku ristipistotyö vai mikä? Mitat 76x35.

Sitten olis vuorossa täkänät, sekä jo olemassa olevat että haaveet :)

Maria rukoilee, tästä kerroin toukokuussa

"Täkänä on vanhimpia kansanomaisia kudonnaisia. Se koostuu kahdesta samanaikaisesti kudotusta kankaasta (ylä- ja alakangas), jotka vaihtavat kuvioiden kohdalla paikkaa ja sitoutuvat näin toisiinsa kuvioiden reunoissa. 

Vanhimmat Suomessa säilyneet täkänät ovat peräisin 1500-luvulta.

Alun perin täkänät ovat olleet kirkkotekstiilejä, mutta myöhemmin ne kuuluivat myös säätyläiskotien lämmittäviin villakudonnaisiin."

Wikipedia kertoo lisää

Vietin paljon aikaa lapsena kummieni luona Valkealassa, heillä oli tämä seinällä. Kerran katselimme ja kävimme läpi täkänän kuvia ja tuon kylväjän kohdalla kummisetä koputti linnunkuvaa ja sanoi "Anne, tää on pyryharakka" ja mie ihmettelin vuosia mikä se sellanen lintu on :)

Äiti on kotoisin Valkealan Haukjärveltä, joten Valkealan täkänää olen etsiskellyt mustavalkoisena. Äitillä on itsellään  punavalkoinen mutta mie vierastan punasta omassa huushollissani, paitsi tietenkin jouluna.

No mitäs, Seijahan se taas on sellanen täkänähaukka, että ei mitään tolokkua :)

Löysi mulle tän vihreävalkoisen viimeviikolla Vienon Kammarista, eikä maksanu kun..... jotain....osti kuulemma 2 tuotetta, toinen oli tää täkänä ja toinen joku kermakko (tietenkin) ja lasku 5€. Kyllä täytyy sanoa, että olen tolle Seijan tuurille joskus niin kateellinen, että oon varmaan samanvärinen kun tää täkänä. Mutta kiitos Seija<3

Tässä Seijan kaksi, aivan käsittämätöntä löytöä Kouvolan Fidasta, samalla kertaa.

Vasemmalla Kuusankosken täkänä ja oikealla se Valkealan mustavalkoinen.

Seija maksoi näistä yhteensä 30€. Ihan tajutonta.
Mie haluun molemmat. Apua!!!

Vasemmalla: Kuusankosken vaakuna oli Kuusankosken kaupungin tunnus. 

Sen on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson vuonna 1951. Vaakunassa on punaisella kentällä hopeinen kuusi, jossa on kolme kultaista käpyä. Kuusi kuvastaa paperiteollisuuden raaka-ainetta ja alueen kuusivaltaisuutta. Kävyt symboloivat kolmea asutuskeskusta, Kuusankoskea, Kymintehdasta ja Voikkaata. Vaakuna muuttui epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi vuonna 2009 Kuusankosken liityttyä osaksi Kouvolan kaupunkia.

"Kuusankosken vaakunassa kiekkumarallalei, 

kolme on käpyä kiemurassa kiekkumarallalei, 

kiekkumaralla, kiekkumaralla, kiekkumarallalei, 

kolme on käpyä kiemurassa kiekkumarallalei"

Oikealla: Valkealan vaakuna on Valkealan kunnan tunnus. 

Sen on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson vuonna 1952. Vaakunassa on mustassa kentässä tyvestä nouseva hopeinen, kolmikielekkeinen liekki. Aihe viittaa sekä Valkealan nimeen että sen syntyhistoriaan. Kunnan synnystä on olemassa monia erilaisia kertomuksia, joissa kaikissa on keskeisenä teemana kaskitulen eli valkean näkyminen muille asuinsijoille. Liekkikuvion voi siten ymmärtää kuvastavan kaskiviljelyä. Musta ja hopea ovat perinteiset Kymenlaakson värit. Vaakuna muuttui epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2009 Valkealan liityttyä Kouvolan kaupunkiin.

Molemmat vaakunat ovat myös tietojeni mukaan kudottu sekä ryijyiksi että täkänöiksi, 

voi että olis kiva saada :)

Valkealasta on suunniteltu myös toinen täkänä, tämä leveämpi. Nimi on "Valkealan vaiheet" ja siinä on kuvattuna koko entisen kunnan historia. 

Tänäpäivänähän Valkealan kunta kuuluu osana tähän meidän hienoon ja komiaan Suur-Kouvolaan johon Kuusankoskikin kuuluu.

Sekä Kuusankosken, että molemmat Valkealan täkänät on suunnitellut paikallinen tekstiilitaiteilija 
Annikki Salmi (1918-1995).

Seija löysi tän Centtilästä keväällä 10€:lla.

Onko tuuria hällä, mitä, onko???

Tässäpä seinävaatepläjäys, 

hyvää lauantai-illan jatkoa!!!

Huomenna kuvailen taas lasia ja nyt juon oluen 

Oiva Toikan pienemmästä Krouvista, tietenkin :)

Anne

Jälleen uusi Cola-lasi päivitys

Näistähän jo onkin tarinoita aikaisemmissa päivityksissä.

Seijan löytöjä :) 1-2€/kpl

"Different language same great taste around the world"

Tän vuoden keräilylasit on pettymys, ajatus noista kielistä on tosi kiva 

mutta värit on kauheat, tosi hailakat ja esim. keltainen puuttuu kokonaan :(

 Yksi puuttuu vielä mutta tiedän jo, että sekin on vihreä.

 Kaikki löytyneet Centtilästä 0,5-1€/kpl

Yksi juttu on kyllä omituinen, 
meillä on nyt kasassa näitä uudempia sarjoja 2010, 2011, 2012, 2013 ja nyt melkein valmis 2015,
missä hitossa on 2014 sarjan lasit, yhden olen nähnyt Voikkaalla Foxissa, en saanut ostettua sitä, koska se oli arpajaisvoitto mutta oli alkuperäispakkauksessaan niin näin, 
että se oli 2014-sarjaa. Miksei niitä ole ilmestynyt kirppareille, kysyn vaan????
 Kerättynä on myös 2008-sarja, ne on ne tölkin näköiset mutta sitten ei ole taas hajuakaan miltä näyttää 2009-sarja ellei se sitten ole tämä mikä on siis "perinteinen" cola-lasi mutta väreissä.
Onko lukijoissa ketään joka tietää?
Kertokaa !!!

Nämä on aika pienet, myöskin Seijan löytö.

Vasemmalla; Euroopan mestaruuskisat 2008

Uefa, Euro 2008, Austria- Switzerland 

Keskellä; pienen pieni kahden desin pullo ties mistä, aika söpö Centtilän euron löytö.

Oikealla; Euroopan mestaruuskisat 2012

Uefa, Euro 2012, Poland- Ukraine

 Paino/siirtokuvalliset Pepsi-lasit, Seijan löytöjä,

Anne

NOSTALGIAA JA LAPSUUSMUISTOJA 2

Ensimmäinenhän oli huhtikuussa

Ihanat labyrinttilasit"Jossain blogissa muisteltiin, että nämä lasit olivat 70-luvulla sillipurkkeja, joissa oli muovikansi. Näitäkin kerättiin juomalaseiksi muistan hyvin, muutenkin muistan lasin mutta tuo silli jostain syystä epäilyttää. Pohjassa ei ole mitään merkintää, ei K:ta eikä R:ää, oisko kuitenkin Riihimäen, jos ovat kotimaisia. 1-2€/kpl.
Kertokaa jos muistatte !!!

Tapio Wirkkalan muotoilemat ja Karhulan lasin valmistamat Siff-Cola pullot. Seija löysi tällaisen parin ja häneltä ostin. 
Itse en muista koko Colaa :)

Pulloja valmistettiin vuodesta 1957 alkaen 1960-luvun lopulle asti.

Lasinkeräilijän Blogi


Hauska mainoskin on ollut, en kyllä muista sitäkään. Bosse ja Robert lauloivat.

"Siff Colaa käy nyt maistamaan, se nasta juoma on,
sama jano, sama maku, rytmi verraton,
Siff Cola, Siff Cola nasta juoma on"

Tänään pyörähdin pikaisesti Kouvolan Fidassa ja otin sieltä yhden vanhan pullon, monia oli tarjolla mutta vain tässä yhdessä oli nuo kohokirjaimet HARTWALL O/Y.

Ei ollut hinnalla pilattu, 80 senttiä.
Ikää täytyy vielä selvitellä.

Anne

Vanhat sokerikot ja kermakot

Jos et täältä löydä kermakkoasi niin ihme on :)

Tässä minun vanhukseni

Nuutajärven lasi,
kaunis ikivanha klassikkomalli 1800-luvulta,
näillä ei ole edes nimeä, numero vain; 1101/1133.

Löytyy ensimmäisen kerran Nuutajärven vuoden 1882 kuvastosta.
Sokerikon sisäpohjassa teksti NÖTSJÖ.

Kirkkaat ollu minulla iät ajat, en edes muista mistä tulivat,
ruskeat löytyi Ruukinportista jokuaika sitten, maksoin 9€ ja eilen Kouvolasta Pelastusarmeijan kirpparilta löytyi tuo neodymi-pari 8€:lla.
Vielä puuttuu ainakin kolme eri sinistä, vihreä ja harmaa :)
Kermakkokimara

Äitin mummon peruja minulla on ikivanha Lyyra-sokerikko,
kermakannun löysin kolme vuotta sitten Kotkasta 4€:lla 
ja äskettäin löytyi Ruukinportista sarjaan kuuluva juomalasi 2€:lla,
(lisäys 15.9; syyskuun ekalla viikolla löytyi vielä pikkulautanen parilla eurolla, sitähän voi pitää vaikka kermakon alla) upeeta....mahtavaa :)
näistä en luovu ikinä, EN IKINÄ !!!

Saattaa kyllä olla useampi vuosikymmen kermakolla ja sokerikolla ikäeroa. 

Sokeriastia ehkä jopa 100-vuotias. Väriero on huomattava.
Leena-Stina mummo syntyi 1866 ja kuoli 1962.

Näitä on valmistettu myös "kullatulla" lyyralla.

Riihimäen lasi

Kermakkokimara kertoo näin

Tämäkin ikivanha, (lasimassa vihertää, mikä ei näy kuvassa) 
otin tän Kuusaan kirpparin "rojulaatikosta" johon jätetään pöytiä purettaessa kaikki paskat,
(sanan varsinaisessa merkityksessä) 
ei maksanut siis mitään. Kermakko puuttuu, kuumeisesti etsin.
On, ehkä, Karhulan lasin Uurto, mutta varmuutta ei vielä ole, selvitystyö jatkuu.
Kermakkokimara kertoo Uurtosta näin.


Lisäys 15. syyskuuta

Ostin Seijalta vitosella tämän hänen äskettäin Ekomaasta löytämänsä parin. 
Jouti myyntiin, koska hänen kokoelmissaan on jo vastaava pari.
 Vanha kotimainen Riihimäen lasin "Sotakalusto" nimellä kulkeva pari. Malli tuli markkinoille juuri ennen talvisotaa. Sota-aikana sitä myytiin myös nimellä "1940" Kertakaikkiaan ihana, reilusti keltaiseen taittava toi lasimassa, pohjareunukset hiottu. Ekomaasta otin viime viikolla vielä 2€:lla ton pikkulautasen.
Kermakkokimara


Lisäys 12.2.2016

Göran Hongellin vuonna 1938 
Karhulan lasille suunnittelema SÄDE kermakko  ja sokerikko. 
Vuonna 1954 kermakon ja sokerikon valmistus siirtyi Iittalaan 
ja vuodesta 1963 alkaen SÄDE astioita valmisti myös Riihimäen lasi.
Sokerikko eurolla ja kermakko kolmella. 
Kermakkokimara
Anne

Päivitystä pukkaa :)

Kaikenlaisia juttuja on taas tarttunut matkaan, edellisellä viikolla kiertelin itekseni mutta viime maanantaina sattui olemaan vapaapäivä sekä Seijalla, että minulla niin suoritettiin taas oikein maratonkierros,
9 kirpputoria peräkanaa,  kyllä me aika hulluja ollaan, Centtilässä juotiin sentään kahvit ja syötiin paakelssit, että jaksettiin Kuusaalla vielä jatkaa :) Kuka tykkää mistäkin, me vaan ravataan kirppareilla, koska se on meistä kivaa. Seijalla on paraikaa Centtilässä oma myyntipöytä niin toi oli samalla niinkun hankintareissu. 

Tämä on aivan kamala, tarttui vaan matkaan kun maksoi 2€ Ruukinportissa. Koitan myydä sen joskus pois. Painava ja hienot värit mutta muuten en näistä tykkää. Ei ole kotimainen.

 

Sitten jostain syystä ostin kaksi tällaista pientä tosi likaista maljakkoa, kävi vissiin niitä sääliksi :) on se kyllä kumma miten ihmiset viittii tuoda tai viedä (nää oli Fidassa Kouvolassa) noin likaisia maljakoita. No mie joka tapauksessa pelastin ne, 

toinen maksoi 70 ja toinen 80 senttiä. 

Ja noin puhtaita ja nättejä niistä tuli.

Sitten Seija kipaisi kahvilla ja näki ne.

Kohta tuli puhelu Centtilästä; "se likainen pikkumaljakko jonka ostit on Oberglasia ja täällä on iso samanlainen, otanko sulle?"
johon mie taas että OTA :)
tarra paikoillaan, hinta 7€, vähän ehkä kallis mutta komea  ja mulla on nyt vahvasti sellanen tunne, että tossa välissä on kyllä vielä ainakin yksi koko vai mitä ootte mieltä?

Löytö Centtilästä, Nanny Stillin Flindari -pullo. Hintalapussa luki vaan koristepullo 2€.
Aika hyvin :)

Lopossi ja rattaat. 
Seija arvas, että mie hullaannun kun toi tällasen mulle pari viikkoa sitten.

Ja nythän niitä sitten on jo muitakin. Seijan tuoma pieni tossa edessä, 
kamera on näköjään tarkentanut noihin isompiin, 
toinen Ruukinportista ja luulasinen Centtilästä ja hinnat 2,5 ja 3€.

Nämä ovat hammastikkutelineitä tai sormisuolakippoja tai mitä nyt kukakin haluaa niissä pitää, EI kotimaisia.

Täällähän näitä on lisää

Tässä juttu tosta luulasista

Ja se on muuten aasi, lopossi on hevonen :)

Ihanat nallepurkit, toisen olen löytänyt jo vuosia sitten Karhulasta ja nyt löytyi sille pari. Näitä on näkynyt kyllä silloin tällöin mutta ilman tuota keltaista muovihattua. Hatun alla on normi purkinkansi ja hattu vain painetaan tiukasti kannen päälle. Näissä nyt voi säilyttää vaikka mitä, Paulin hyllyssä majailevat. 50 senttiä kipale.

Lisää sirottimia.
Isompi Femmatorilta maanantaina, en tiedä, pakko oli ottaa, jotain tuttua lapsuudesta siinä on mutta ei meillä kyllä tollasta ollut, ehkä jonkun kaverin kotona oli, melkoisen vanha kuitenkin, outo hinta; 2,80€. Pienempi tänään Kouvolan Fidasta, jossa on "mylläkkäpäivät" tänään ja huomenna eli ihan kaikki puoleen hintaan. Löysin tän jo kolme viikkoa sitten mutta maksoi 7€, koska on kotimainen, Riihimäen lasin vanha sirotin. En raaskinut silloin tuhlata mutta nyt sain sen siis 3,5€:lla, hah, hyvät mylläkät :) :)

Anne

Sirotinpäivitys :)

Sirotin-kokoelma kasvaa ja kasvaa vaan :)

Kesän aikana on tullut yli kymmenen paria lisää ja ketäköhän saan kiittää siitä, Seijaa.

Kaikki löytämänsä on kyllä vielä kiikuttanut minulle mutta voi siinä käydä niinkin, että yks kaunis päivä ei niitä enää luovutakaan.

Ei vaan :)
Seija on enemmän lasi-ihmisiä, eikä lähe mukaan tällasiin sirotin-hömpötyksiin. Hän keräilee nimenomaan lasimaljakoita ja muuta taidelasia, sekä lasisia kermakko-sokerikkopareja. Iso ja kaunis kokoelma hänellä niitä onkin.

Tässä halaajat, kummitukset ja Ku-klux-tyypit

 Kahdet erilaiset kissat, koirien kuonoissa on magneettit, lehmät ja pikkuruiset vasikat, norsut ja porot vai mitkä lie hirvet :)

Pariskunnat, pukit, ykskätiset hemmot ovat myös magneetilla kiinni toisissaan :) pienet enkelit ja munat.




Ja alunperinhän tarkoituksena oli kerätä ainoastaan mustavalkoisia pareja mutta siitä nyt on syystä tai toisesta vähän lipsuttu :)

Sorsat ja sitten hauskat vaaleanpunaiset possut. Tällaiset oli kerran huutonetissa myynnissä otsikolla "rivot panevat possut"  Nythän on niin, että niinkuin kauneus myös rivous on katsojan silmissä, mie olen nähkääs käynyt aikoinani maatalousoppilaitoksen Anjalassa ja ollut emakon astuttamisessa mukana, niin en kyllä nää tossa juurikaan mitään rivoa :) myöhemmin elämässä tuli astutettua eläin jos toinenkin, kun pidin pieneläintilaa Anjalankoskella. Se siitä. Aika aikaa kutakin.
Sitten vielä kanalauma lautasella, suola- ja pippurisirotin ja edessä kyykistelevä pitelee hammastikkuja.

Näistä löytyi ensin nuo isot yläkuvan herrasmiehet ja sitten Seija löysi heille yksinäisen rouvan. Viime sunnuntaina löytyi Kuusaan kirpparilta sama rouva omankokoisensa miehen kanssa kahdella eurolla. 

Kaikkien ylläolevien hintahaarukka on 2-4€.

 Tässä Lomot vielä kertaalleen, Ladybirdit vasemmalla ja muut kukot ja kana oikealla.

Anne